Tämä oppaan avulla osaat valita oikean “litkun, myrkyn, mömmön” eli saostuskemikaalin jätevesijärjestelmääsi. Nimityksiä on monta, ainetta yleisimmin kaksi.
Käymme tässä artikkelissa selkokielellä läpi kemikaalin kulutuksen, oikean kemikaalin valinnan, yleisimmät kysymykset sekä yleisimmät luulot saostuskemikaaliin liittyen. Artikkeli on kirjoitettu panos- ja pienpuhdistamoiden näkökulmasta, suuret laitokset ovat oma lukunsa.
Saostuskemikaalien rooli jätevesijärjestelmässä: Miksi ne ovat tärkeitä?
Saostuskemikaalit ovat keskeisessä roolissa jätevesien käsittelyssä, erityisesti pienpuhdistamoissa ja panospuhdistamoissa. Niiden avulla voidaan tehostaa jäteveden puhdistusprosessia ja parantaa veden laatua ennen sen palauttamista luontoon. Saostuskemikaalin tehtävänä on fosforin sekä kiintoaineen poistaminen jätevedestä. Kemikaali ei niitä varsinaisesti poista, vaan sitoo ne säiliön pohjalle selkeytysvaiheessa.
Yleisimpiä kysymyksiä saostuskemikaaliin liittyen. (Käymme alempana läpi myös yleisimmät harhaluulot liittyen kemikaaleihin).
- Mikä saostuskemikaali sopii järjestelmääni?
- Paljonko kemikaali tulisi kulua vuodessa?
- Mitä eroa kemikaaleissa on?
Mikä saostuskemikaali sopii järjestelmääni?
Katso aina ensin valmistajan suositus, sieltä ilmenee tuleeko järjestelmässäsi käyttää alumiinipohjaista polyalumiinikloridia vai rautapohjaista ferrisulfaattia.
Panos- ja pienpuhdistamoissa riittää tieto kumpaa kemikaalia tulee käyttää. Molempia kemikaaleja on vielä hieman eri pitoisuuksilla, mutta erot ovat todella minimaalisia.
Kun vaikuttava ainepohja on sama, kemikaalin tarkalla tyypillä ei ole ratkaisevaa merkitystä. Esimerkkinä: Alkuperäinen saostuskemikaali on Alumiinipohjainen PAX-XL60 -> Voit vaihtaa tämän Alumiinipohjaiseen PAX-XL100 kemikaaliin ja toisinpäin.
Rautapohjainen ferrisulfaatti
Väri: Tumma, tummanruskea/musta
Yksi yleisimmin käytössä olevista saostuskemikaaleista.
Rautapohjaisesta ferrisulfaatista löytyy esimerkiksi PIX-105 sekä PIX-115 kemikaali. Kemikaalien erona on käytännössä ainoastaan rautapitoisuus. PIX-115 kemikaalin rautapitoisuus on suurempi (n.10-12%) joka tekee siitä hieman tehokkaamman kuin PIX-105 saostuskemikaali jonka rautapitoisuus on noin 7-9%.
Teoriassa PIX-115 saostuskemikaalia käyttäessä riittää hieman pienempi kemikaalin annostelu. Pien- ja panospuhdistamossa kuitenkin annostelumäärä ovat niin pieniä, että käytännön eroa tällä ei ole.
Alumiinipohjainen polyalumiinikloridi
Väri: Vaalea (läpinäkyvä), väri on lähellä omenamehun väriä
Polyalumiinikloridi on toinen yleisimmin käytetty saostuskemikaali.
Myös tästä saostuskemikaalista löytyy hieman eri variaatioita. Esimerkkinä aineesta löytyy tunnetuimpina PAX-60XL, PAX-100XL, Pluspac jne. Kaikki nämä ovat keskenään lähes samaa ainetta ja ovat korvattavissa keskenään.
Aineiden erot on alumiinipitoisuudessa jotka vaihtelevat n.6-10% välillä. Erot ovat pien- ja panospuhdistamo käytössä niin pienet, että nämä aineet ovat korvattavissa keskenään.
Paljonko saostuskemikaalia tulisi kulua vuodessa?
Tämä vaihtelee toki käytön ja laitteiston mukaan. Useimmat jätevesipuhdistamot annostelevat saostuskemikaalin käytön mukaan eli suhteessa tulevaan jätevesimäärään. On myös puhdistamoita joissa saostuskemikaali annostellaan kellon ajallisesti, olipa käyttö tai ei.
Esimerkkinä Labko Biokem puhdistamoissa kemikaalin annostelu tapahtuu tiettyyn kellonaikaan, käytöstä huolimatta. Tälläisissa tapauksissa suosittelemme kemikaalipumpun sammuttamista pitkillä käyttökatkoilla.
Yleinen “nyrkkisääntö” on n. 10-15L per henkilö/vuosi. 1-5 henkilön talouksissa kemikaalin kulutus vaihtelee yleensä 15-60L välillä.
Yleisimmät harhaluulot saostuskemikaaliin liittyen
Hajuhaitat
Usein jos puhdistamosta tulee paha haju ympäristöön – epäillään ensimmäisenä saostuskemikaalin loppumista. Puretaan tämä myytti, saostuskemikaalin äkillinen loppuminen ei aiheuta pahaa hajua.
Kemikaali on iso-osa toimivaa jäteveden puhdistusprosessia ja kemikaalin loppuminen voi alkaa heikentämään prosessia – joka vaikuttaa prosessin toimivuuteen ja sitä kautta myös hajuhaittoihin.
95% hajuhaitoista johtuu kuitenkin joko toimimattomasta / heikosta ilmastuksesta tai puhdistamon ylitäytöstä.
Toimivan prosessin kannalta kriittisin on toimiva/riittävä ilmastus. Ilman happea prosessi ei voi toimia ja bakteerikanta kuolee pois – joka aiheuttaa hajuhaittaa sekä toimimattoman puhdistuksen.
Saostuskemikaalit käyvät keskenään
KYLLÄ JA EI!
Voit käyttää eri “valmistajien” kemikaaleja keskenään ja sekaisinkin kunhan vaikuttava aineosa on sama (alumiini tai rauta).
Tärkeintä on, että alumiinipohjaista (vaalea) ja rautapohjaista (tumma) ei sekoiteta keskenään.
Tähän ongelmaan törmäämme ajoittain, että alumiinipohjaista ja rautapohjaista saostuskemikaalia on sekoitettu keskenään. Yleisin tarina näiden takana on, että “haimme tuosta lähimmästä rautakaupasta ja myyjä sanoi, että tämä sopii siihen”. Sinällään myyjä on oikeassa, kyllä se käy mikäli säiliö on puhdas ja siellä ei ole jäämiä edellisestä aineesta.
Alumiinipohjaista (vaalea väriltään) ei tule sekoittaa rautapohjaiseen (väriltään tummaan/mustaan). Näiden aineiden sekoittaminen käynnistää jonkinasteisen kemiallisen reaktion muutaman viikon kuluessa sekoituksesta. Kun aineet sekoittuvat keskenään muodostuu “tippukiviluolamaista” kivi murskaa joka on väriltään vaalen ruskeaa. Lue toisesta artikkelista ohjeet kuinka toimia tälläisessä tilanteessa.